Mummun kukat on mulla adoptiossa.

Mennäänpä takaisin perjantaihin, kun ollaan startattu maanantai hyvin vauhdikkaasti. Perjantai oli mitä parhain päivä, töissä oli ihan mukavaa ja lämmintä keliä riitti. Illaksi mulle oli järkätä mun selän takana synttäripiknik. Pääsin suorittamaan grillimaisterin hommia, jotka varmasti olisivat sujuneet paremmin kuin hyvin, jos grillinä olisi toiminut joku muu kuin kertakäyttögrilli. En suosittele.

Lauantaina taas vietin ihanaa iltaa työporukan kesken. Käytiin syömässä Hämeenkadun Haraldissa, ja tämä oli puolen vuoden sisään kolmas kerta kun kyseisessä paikassa kävin. Tälläkin kertaa palvelu oli aivan loistavaa, ruoka aivan mahtavaa ja seurakin oikein mukavaa, naurua ainakin riitti.

Tälläin edustettiin Haraldissa.

Helppo hymyillä, kun tulee hyvää palautetta.

Tällä kertaa aloittelin alkupaloina kalalautasella, jossa oli graavilohta (nam, rakastan), terva silliä (hyvää, vaikkakin en ole mikään silli fanaatikko), ravunpyrstöjä (nams), mustikkasipuli -juttua (nimi kuullostaa oudolta, mutta tajuttoman hyvää), sekä leipää jonka päällä oli sienisalaattia (ei voittanut kyllä äidin sienisalaattia vaikka oli kyllä hyvää). Pääruuaksi oli agnushärän pihviä perunoiden ja juuresten kera. Tämä pihvi fanaatikko kyllä tykkäsi. Jälkkäriksi otin lakritsivanukasta (Uusi rakkaus), ja siinä oli vielä lisäksi puolukka jäädykettä, joka oli hyvä  ja raikas vastapaino lakulle. Pannukahvit piti kanssa maistaa, kun mun mielestä on aivan ihanaa että tuolla kahvit tulee kunnon nokipannussa. Pieni, mutta kiva juttu.

Lauantai-iltaa jatkoimme vielä Ruby & Fellasin terassille, jossa meidän nauru kantautui varmasti pitkälle. Kovin myöhään en jaksanut olla, joten lähdinkin kotiin seuraamaan Euroviisuja. Kyllähän siinä loppuilta taittuikin hyvin niiden parissa.

Tänään on ollut hässäkkä päivä töissä, jota on piristänyt positiivinen asiakaspalaute osoitettuna meiläläiselle. Ihanan pieni juttu, jonka asiakkaat muistaa välillä, sen kunniaksi voisin kiepauttaa tänään mustikkapiirakan, sitä kun en ole hetkeen tehnyt, kun olen treenaillut niin kovasti cupcakeja.

Tuntuu että kannan mukanani nykyään kirousta joka johtuu näistä punaisista hiuksista. Rakastan näitä hiuksia tätä väriä, ehkä etenkin nyt kun talvi on synkistelty ja paistaa aurinko, ja hiukset on kirkkaan punaiset. Noh, mutta kun eivät ole. Tai jos ovat niin tasan yhden päivän kun oon sävyttänyt näitä suihkussa.

Alta nämä ovat tumman ruskeat, päältä pinkin - vaaleanpunaisen ja punaisen sekoitus. Saan lähestulkoon joka päivä sävyttää näitä punaisella hoitoaineella. Kaiken lisäksi nää on varsinaiset hamput päässä, kun ovat kuivuneet niin paljon. Siksi pitää läträtä hoitoainetta tai syväkosteuttavaa hoitoainetta päähän aina.

Kohta olisi luvassa vielä kerran blondaus (hiukset kuolee) ja sit punaiseksi värjäys, jos nyt onnistais. Onko Teillä rakkaat lukijat jotain vinkkejä, kuinka tän värin saisi pysymään päässä vai onko vaan pakko sävyttää koko ajan ja kiroilla?

Paula-look.

Tänään on ollut varsinaisen rauhallinen ja seesteinen sunnuntaipäivä, kuten sunnuntaidenkin kuuluu olla. Aamu alkoi hitaasti aamupalalla linnottautuen sohvalle katsomaan joka sunnuntaiaamun vakiosarjat: Tilt, Anthony Bourdain Maailmalla, sekä laatusarja Matti Nykänen. Tässä viikon viimeisessä päivässä parasta juuri onkin se, että voi katsoa huonojakin sarjoja ja kuluttaa sohvaa oikein hyvällä omalla tunnolla. Harvemmin sitä edes jaksaa suunnitella tai sopia sunnuntai päiviin mitään sen kummoisempaa ohjelmaa: tekee jotain, jos jaksaa tai huvittaa.

Joulutori tuli myös katsastettua, ehkä hieman pettymys, kun itselleni siellä ei kamalasti mitään löytynyt. Tosin glögi oli hyvää ja lämmittävää tässä tuiskuisessa pakkaspäivässä. Aika nopeasti sitä tuli siellä pyörähdettyä ja tultua kotiin: syömään ja sohvan ääreen sarjoja katselemaan.

Eilen lauantaina olin äitin kanssa baarissa. Sokokselta mukaan lähteneiden meikkien kautta oli mukavaa laittautua, koska uusien tuotteiden kokeilu ja ensi kertaa käyttäminen on varsin mukava fiilis. Jaksoin taas kihartaa tätä pehkoakin ja esiinnyin illan wannabe Paula Koivuniemenä, joka tulee mieleeni aina kun kiharran hiuksiani ja on kirkkaan punaista huulipunaa käytössä.

Huomenna maanantaina alkaa taas vuoden yksistä kiireisimmistä työviikoista, kun asiakkaat tilaa joululahjoja. Toivotaan että onni suosii meitä, eikä mitään suurempia kommervenkkejä ilmaannu taivaalle. Perjantaina pääsee sitten aloittamaan mukavat vapaat, ja joulun, vaikka sitä en "suuremmalti" juhlikkaan, koska en ole mikään suurimmista jouluihmisistä.