Koska Elina kirjoitti blogissaan hiusten kasvatus operaatiostaan niin minä perässä samasta aiheesta.
Ihan nuorena, joskus ala-asteella mulla oli tosi paksut (on nää kyllä vieläkin) ja pitkät hiukset, jonnekin alaselkään. Leikkasin ne ihan käytännön syistä lyhyemmäksi, koska kilpauintiharrastus ja pitkät hiukset eivät vain millään sopineet yksiin. Kauhea takkujen selvittely koko ajan...
Mennään taas tukkahistorian pariin, koska taas on tullut kokeiltua näitä erilaisia juttuja, tällä kertaa vain värien parissa...Mutta tässä vähän historian havinaa.
Tälläisellä tukalla oltiin liikenteessä maaliskuussa 2010. Toi oli mun eka otsatukka, sitten äidin leikkaaman polkkatukan (tarhaikä) jälkeen. Tuolloin toi oli vielä helppo laittaa.
Sama tukkatyyli jatkui about kaksi vuotta, tietysti vähän itse saksien napsuttelua nähneenä, koska kuka sitä nyt kävisi kampaajalla, kun voi ottaa itse Fiskarsit käteen...
Viime vappuna oli tälläinen kynitty kananperse kampaus.
En kyllä kykene ymmärtämään mikä tässä on hienoa?
Viime heinäkuussa otetussa kuvassa alkaa näkymään noita vaaleita raitoja, joihin innostuin, jotka olivat sitten päässä enemmän ja vähemmän yli puolen vuoden verran. (Saanen ihmetellä tota mun kampausta tässä kuvassa Jassun kanssa)
Ja tällä hetkellä sitä ollaan punapäänä. Kertakaikkiaan on kivaa, kun on aika erilainen väri päässä.
tässä näkee myös jonkin verran sitä, kuinka nää on kasvaneet...Pitkä matka vielä edessä, ehkä vuoden verran, mutta kyllä näistä pidemmät saadaan jollain konstilla. Saadaanhan?
Lähetä kommentti